Opettajan kehittymissuunnitelmaprosessi lappilaisissa kouluissa

Aktiviteetti: Puhe tai esitysKonferenssi- tai seminaariesitys

Marja-Riitta Kotilainen - Puhuja

Minna Körkkö - Puhuja

Suomessa opettajien täydennyskoulutusjärjestelmä on hajanainen. Usein täydennyskoulutus riippuu yksittäisen opettajan halukkuudesta ja aktiivisuudesta sekä käytettävissä olevista resursseista. Suurelta osin opettajilta puuttuu henkilökohtainen kehittymissuunnitelma.

Kehittymissuunnitelmien on todettu edistävän opettajan reflektiota ja itsetietoisuutta sekä tukevan oppimistavoitteiden saavuttamista sekä koko koulun strategista johtamista.
Lapin yliopistossa syksyllä 2017 käynnistyneessä, Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Arktinen uudistava ja tutkiva opettajuus –hankkeessa luodaan toimintamalli opettajien uranpituiselle kehittymiselle opettajien kehittymissuunnitelmiin pohjaten. Toimintamallin luomisessa korostuu tutkimusperustaisuus. Hankkeessa vahvistetaan Lapin koulujen välistä verkostoitumista, asiantuntijuuden jakamista ja vertaistukea sekä tehdään etäopetuskokeiluja harvaan asuttujen seutujen opetuksellisten järjestelyiden korkealaatuiseksi toteuttamiseksi.

Tutkimuksessa selvitettiin ammatillisen kehittymissuunnitelman (KESU) toteuttamisprosessia opettajien uranaikaisen ammatillisen kehittymisen tukemiseksi ja vahvistamiseksi Lapissa. Tutkimuksen kohteena olivat KESU-prosessiin vaikuttavat tekijät ja opettajien prosessille antamat merkitykset. Opettajien kehittymissuunnitelmaa käsitellään koulutuksen muutoksen ja strategisen suunnittelun näkökulmista. Opettajien ammatillista kehittymissuunnitelmamallia testattiin ja kehitettiin kahdessa kehityssyklissä Design based research -pohjaisen (DBR) tutkimuslähestymistavan mukaisesti. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla opettajia (S1, n= 7 ja S2, n=9) ja rehtoreita (S1, n=3 ja S2, n=6) ja yhtä sivistysjohtajaa. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä temaattista analyysia.

Tulokset osoittivat, että KESU-prosessiin vaikuttavat tekijät liittyivät lähinnä koulujen rakenteelliseen ja strategiseen työhön. Puutteellinen ohjeistus ja tuki sekä vähäinen keskustelu koulun strategiasta ja sen merkityksestä opettajien ammatilliselle kehitykselle vaikuttivat kielteisesti KESU-prosessiin. Kehittymissuunnitelma toteutettiin useimmiten kiireessä, eivätkä opettajat olleet aina tietoisia kehittymissuunnitelman tekemiseen liittyvistä käytännöistä tai sen merkityksestä. Vaikka kehittymissuunnitelma on osa strategiatyötä, koulujen strateginen suunnittelu ohjasi yksittäisiä KESU-prosesseja. Tulokset osoittavat, että kehittymissuunnitelmaprosessin onnistunut toteuttaminen opettajien henkilökohtaisen ammatillisen kehityksen edistämiseksi edellyttäisi opettajien kehittymissuunnitelmien integroimista koulujen strategiseen suunnitteluun.
22 marraskuuta 2019

Ulkoinen yksikkö (Yliopisto)

NimiItä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus
MaaSuomi

ID: 5717609